Pk-yritysten rahoituksessa on tapahtunut viime vuosina rakenteellinen muutos. Perinteisten taloudellisten tunnuslukujen rinnalle on noussut tarve arvioida yritysten ympäristövaikutuksia, ilmastoriskejä sekä hallinnollisia ja sosiaalisia vastuullisuustekijöitä.

Perinteisten taloudellisten tunnuslukujen rinnalla pankit arvioivat yhä useammin myös yritysten vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus, energiatehokkuus ja resurssien käyttö sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, niihin sopeutuminen sekä siirtymä vähähiiliseen talouteen. Lisäksi arvioidaan sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kuten toimitusketjujen vastuullisuutta, työoloja, korruption ehkäisyä ja yrityksen hallintomalleja.

Tarvetta ESG-riskien kartoitukseen ohjaavat EU:n kestävän rahoituksen sääntely sekä pankkien vakavaraisuusvaatimukset, erityisesti Capital Requirements Regulation (CRR) ja Capital Requirements Directive (CRD). Sääntelyn kautta ESG-riskit on integroitu osaksi luottoriskin arviointia. Tämä on siis osa rahoitusjärjestelmän riskien hinnoittelua. ESG-arvioinnin keskeinen mittari on Green Asset Ratio, joka kuvaa, kuinka suuri osa pankin rahoituksesta kohdistuu EU-taksonomian mukaisiin kestäviin taloudellisiin toimintoihin. Tämän mittarin mukainen laskenta edellyttää vertailukelpoista ESG-dataa. Ilman sitä pankit joutuvat tukeutumaan toimialakeskiarvoihin ja arvioihin, mikä heikentää riskiluokituksen tarkkuutta, lisäten epävarmuutta luottopäätöksessä. Luotettavan ESG-datan puuttuminen tai sen vajavaisuus voi vaikuttaa yrityksen rahoituksen hintaan, vakuusvaatimuksiin sekä siihen, voidaanko rahoitus luokitella vihreäksi tai kestävään siirtymään liittyväksi.

"Yritykset, jotka pystyvät esittämään selkeää, mitattavaa ja vertailukelpoista vastuullisuusdataa, ovat usein paremmassa asemassa rahoitusneuvotteluissa."

Eurooppalaiset pankit toimivat tiukasti säädellyssä vakavaraisuuskehikossa, jonka tavoitteena varmistaa pankkien kyky hallita luotto- ja markkinariskejä. Osana tätä sääntelyä pankkien on raportoitava rahoituksensa kestävyydestä, siksi ESG-datan merkitys näkyy käytännössä luottopäätösten riskinarvioinnissa, rahoituksen hinnoittelussa sekä vihreän rahoituksen instrumenttien saatavuudessa. Tämän vuoksi ESG-data ja kestävyysriskien hallinta ovat siirtyneet vastuullisuusraporteista osaksi normaalia luottoprosessia.

Vihreän rahoituksen kaksi keskeistä instrumenttia

Vihreässä rahoituksessa käytetään kahta pääasiallista rahoitusinstrumenttia, jotka eroavat toisistaan rakenteeltaan ja arviointiperusteiltaan.

· Green Loan – kohdesidonnainen rahoitus

Green Loan on rahoitusinstrumentti, jossa varat kohdistetaan suoraan ennalta määriteltyyn ympäristöhyötyä tuottavaan investointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeet, energiatehokkuusinvestoinnit sekä vähäpäästöinen teollinen tuotanto tai rakentaminen. Arviointi perustuu siihen, täyttääkö rahoitettava kohde EU-taksonomian kriteerit ja millaisia mitattavia ympäristövaikutuksia sillä on, kuten päästövähennyksiä tai energiankulutuksen pienentymistä.

· Sustainability-Linked Loan – suorituskykyyn sidottu rahoitus

Sustainability-Linked Loan (SLL) ei ole sidottu yksittäiseen investointiin vaan yrityksen vastuullisuuden kehitykseen. Lainaan määritellään etukäteen keskeiset suorituskykymittarit (Key Performance Indicators, KPI) sekä niihin liittyvät tavoitteet (Sustainability Performance Targets, SPT). Tyypillisiä KPI-mittareita ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (CO₂-intensiteetti), energiatehokkuuden parantuminen sekä uusiutuvan energian osuuden kasvu. Lainan hinnoittelu voi muuttua sen mukaan, saavutetaanko asetetut tavoitteet. Tämä edellyttää yritykseltä jatkuvaa, mitattavaa ja todennettavaa ESG-datan tuottamista.

ESG-arviointi osana suomalaista yritysrahoitusta

Suomessa pankit ovat integroineet ESG-arvioinnin osaksi normaalia yritysluottoprosessia. Yrityksiltä voidaan pyytää tietoja päästöistä, energiaratkaisuista, vastuullisuuskäytännöistä sekä ilmastoriskeihin varautumisesta.

Esimerkiksi OP kertoo arvioivansa yritysasiakkaidensa ympäristö-, sosiaalisia ja hallintoon liittyviä riskejä osana luotonmyöntöprosessia. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta, toimitusketjujen vastuullisuutta ja hallintotapaa. Nordea puolestaan hyödyntää yritysrahoituksessa ESG-riskien arviointimallia, jossa tarkastellaan asiakkaan toimialaa, liiketoimintamallia ja kykyä hallita vastuullisuusriskejä. Myös Danske Bank tarjoaa yrityksille vihreää rahoitusta ja vastuullisuustavoitteisiin sidottuja lainoja, joiden arviointi perustuu mitattaviin ESG-tavoitteisiin.

Valmiiksi koottu vastuullisuusdata helpottaa rahoituksen hakemista

PK-yrityksiltä ei yleensä edellytetä täysimittaista kestävyysraportointia CSRD:n mukaisesti, mutta perustason ESG-tiedot esimerkiksi ovat yhä useammin osa rahoituspäätöksen tietopohjaa, erityisesti investointirahoituksessa ja vihreän rahoituksen hakemisessa. Valmiiksi koottu vastuullisuusdata vähentää erillisten selvitysten tarvetta, nopeuttaa rahoitusprosessia ja helpottaa keskustelua rahoittajan kanssa. Vapaaehtoiset raportointimallit, kuten VSME-standardi, voivat tulevaisuudessa tarjota pk-yrityksille yhdenmukaisen tavan tuottaa tätä tietoa.

Yritykset, jotka pystyvät esittämään selkeää, mitattavaa ja vertailukelpoista vastuullisuusdataa, ovat usein paremmassa asemassa rahoitusneuvotteluissa. Kyse ei ole siitä, että vastuullisuus yksin ratkaisee rahoituspäätöksen, vaan siitä, että laadukas ESG-data vähentää epävarmuutta, tukee pankin riskinarviointia ja voi nopeuttaa päätöksentekoa.

Vastuullisuusdata ei ole enää pelkkä raportointivelvoite. Se tukee yrityksen mahdollisuuksia saada rahoitusta, vastata asiakkaiden tiedonantopyyntöihin ja osallistua julkisiin hankintoihin, joissa ympäristö- ja vastuullisuuskriteereillä on yhä suurempi merkitys.

-Riikka Niemi